Oktober 2009

Ornigulluni misissuinerit teknologiimut tunngasut erngup nukinganik innaallagissiorfiliorfigineqarsinnaasuni marlunni, Maniitsup qeqertaani aatsitsiviliorfissami aamma kabelit aqqutissaanni ingerlateqqinneqarsimapput.

Erngup nukinganik innaallagissiorfiliorfigineqarsinnaasut (7e—Tasersiaq aamma 6g—Isua)

Qillerinerit Geotekniskiusut
Innaallagissiorfissat toqqavissaanni aammalu sapusiorfissat inissaanni siunnersuutaasuni ikkattunik itisuunillu qillerisoqarpoq. Qillerinerit geotekniskiusut qaarsut pitsaassusiannik, piffippiami mianerisassanik, innaallagissiorfissap saputillu sammivissaannik, sulluliassat sukkoornissaannik takissusissaannillu aamma qeriuaannarnerup navianassusianik paasissutissanik katersuiffiupput. Inerneri sanaartugassat taakku suliarinissaannut sanaassat amerlassusiannut aningaasartuutissat missingersornerannut ilanngutitinneqassapput.

Tigusiffissat Assiliornerat
Tigusiffiusinnaasut arlaliusut sapusiorfissat inissaattut siunnersuutaasut tamarmik eqqaanni nanineqarsimapput. Paasissutissat katersorneqartut qaarsup tikinnissaanut itissutsip, qeriuaannartortallit sumiinnerisa, qaarsup pitsaassusiata, qaarsut nalinginnaasuunngitsumik pitsaassusillit (t.i. immikkoortortat naffakuusut aamma aasimasut) sumiinnerisa nassuiarnissaannut atorneqassapput, aamma toqqavissat itisuumiittut sanaartorfigissallugit qanoq ittuussusii (qajannaassusii qeratassusiilu) naatsorsornissaannut. Aamma misiliutaasumik tigusiffiusut ilimagisatuut assaaffigineqarsinnaanersut uppernarsassavaat aammalu isumalluutit pissusissamisoortut/pioreersut nunami namminermi ittut ilailuunniit atorneqarsinnaanersut takutillugu.

Geologiip Assiliornera
Katinnerit, qaleriissiternerit, ujaqqat aanneri quppanut kuussimasut issorlutillu aamma qaarsut qanoq ittuussusiisa assiliorneri arealit suliniuteqarfiusut toqqakkat ilaanni naammassineqarput. Aamma Sumiiffik 7e-mi Taseq 860-ip sinaa misissorneqarpoq geologiilu naleqquttoq sunaluunniit allanneqarluni.

Itissusersiuineq
Itissusersiuineq sumiiffinni innaallagissiorfeqartussani tamani kangerlummi akuata eqqaani umiarsuarmik ingerlanneqarpoq aamma Maniitsup eqqaani immap ilaani kabelit aqqutissaasa ikaarfissaanni. Kangerlummi sumiiffinni amerlanerni misissuinerit annikitsortaqanngillat (ikkaliartornerit nikittarnerat 5-10 meterikkartut atorneqarput). Sulluliat kuuffissaanni aamma Maniitsumi ikaarfiusussap nalaani ikkaliartornerit nikittarnerat 2 meterikkaartoq atorneqarpoq. Misissuinerit taakku marsimi naammassineqarput nalunaarsukkallu suliarinerat juli nallermat naammassineqareerlutik.

Asiaq Sumiiffik 7e-mi tatsimi imermik tigooraaffiusussami itissusersiuineq ingerlakkamiuk. Misissuinerit taakku 2009-mi upernaakkut ingerlanneqarput 5 meterikkaartumillu nikittarneq atorneqarluni.

Tatsit Kissassusiisa Uuttortarnerat
Sumiiffiit 7e aamma 6g-mi tatsini imermik tigooraaffiusussani Asiaq kissassusermik uuttuutinik uiguleriinnik ningitsigami. Uiguleriit taakku nalunaarsuutit tigooraaviannut atassuserneqarput qaammataasumullu attaviit taakkununnga ilaallutik, itissutsini assigiinngitsuni tatsit erngisa kissassusiisa ukioq kaajallallugu malittarinissaat anguniarlugu.

Imermik Uuttuineq
Asiaq Sumiiffik 6g-mi sarfap ingerlaarnera malittarigamiuk aamma Sumiiffik 7e-mi uuttortaanerit tapiliussat ingerlallugit. Sarfap ingerlaarneranik takussutissat sanaartugassanut tamanut nukissaq pissarsiarineqarsinnaasoq qanoq angitiginersoq aamma geometrip qanoq issusia uppernarsassavaa, taakkulu aningaasartuutissat eqqornerusut naatsorsornissaannut iluaqutaassallutik.

Aatsitsiviliorfissaq

Qillerinerit Geotekniskiusut aamma Misiliutit (aatsitsiviliorfissaq aamma talittarfiliorfissaq)
Qillerinerit geotekniskiusut ikkattut katillugit 14, nunami (aatsitsiviliorfissami) aamma immami (talittarfiliorfigineqartussatut siunnersuutaasumi), 2009-p aasaanerani ornigulluni sulinermi aatsitsiviliorfissap nalaani naammassineqarput. Issoq siumugaq qalliusoq kemiskiusumik misissoqqissaarumallugu misiliutissanik tigusiffigineqarpoq. Aammalu, misiliutit ikkattut talittarfiliorfigineqartussatut siunnersuutaasup nalaani ingerlanneqarput.

2008-mi Qaarsup Qaqinneqartup Qiterisaani Misissuinerit Tapertat
2008-mi aatsitsiviliorfissami qillerinerni qaarsup qiterisaa sinneruttoq katitikkatut misissorneqarpoq. Misissorneranut ilaapput sananeqaatikkut kemiskiusumillu atasinnaassusiata misissornera, uppernarsiumallugu aatsitsiviliorfissami qaarsoq ikiaqutissatut aamma cementimut asfaltimullu atornissamut akuerineqarsinnaanersoq.

Tatsit Itissusersiornerat aamma Erngup Misissornera
Maniitsup Qeqertaani aatsitsiviliorfissatut siunnersuutigineqartup eqqaani imeqarfimmi ataatsimi Asiap itissusersiorneq ingerlappaa. Itissusersiorneq ima naammassineqarpoq asseq 2 meterikkaartumik ikkaliartornermik takutitsisoq tatsinut tamanut suliarineqarsinnaalluni. Tatsit annertussusii imermik katersuisinnaassutsip annertussusianut aatsitsiviliornissamik suleqatigiissunit naatsorsorneqartumut katigunneqassapput, tatsini imeq naammattoq aatsitsivissamut pisariaqartoq katersorneqarsinnaanersoq nalilernissaa siunertaralugu.

Aamma Asiaq imeqarfiusumit imermik misiliutaasussamik tigusivoq. Misiliutissat misissorneqassapput (misissoqqissaarnerit kemiskiusut) imeq qallunaat imermut imerneqarsinnaasumut najoqqutassaat naapertorlugit imerneqarsinnaasutut isumannaatsuusoq qularnaarumallugu. Aamma misiliutissat aatsitsivissap imermik pisariaqartitaanut tamanut naapertuunnersut aalajangernissaanut atorneqassapput.

Immap Sikuanik Misissuineq
Maniitsup eqqaani siku malittarineqarpoq qangalu qanoq ittarsimanersoq misissorneqarluni. Misissuinerugallartoq taanna ukioq kaajallallugu sikup annertussusiata nikittarneratalu suleqatigiinnit paasineqarnissaanut ilapittuutaassaaq, aammattaaq umiarsuit aatsitsivissamut aamma aatsitsivissamit angallannerannut qanoq sunniuteqarsinnaanersoq takuneqarsinnaassalluni.

Kabelit Aqqutissaat

Nunap immikkoortui suliaqarfiusussat Aprilimi alakkarneqarput aputip itissusia uuttortariartorlugu sisoornerillu kabelit aqqutissaattut siunnersuutigineqarsimasut eqqaanni sumi pisimanersut paasiniarlugit. EFLA Consulting Engineers aggustimi alakkaaqqipput kallerup inneranut kabelit aqqutaasa tulleriiaarnissaat (2008-mi ingerlanneqarsimasut qaangerlugit) pitsanngortikkiartorlugit, napasuliat sumerpiaq innissaat naniniarlugit, qeriuaannartut sumiiffii naatsorsoriartorlugit, kabelit aqqutissaasa sanaartornissaannut aserfallatsaaliornissaannullu aqqusernit sukkut pilersinnissaat misissorlugit aammalu 2008-p ingerlanerani napparutit akuttussusaat misiliutitut napparneqartunit paasissutissat amerlanerusut katersoriartorlugit.

Ataatsimut isigalugu, kallerup innerata aqqutaasa annertuumik sermersinnaanerinut aamma anorersuarsinnaaneranut, aputit sisoorsinnaanerinut, napasuliat qarsunneqarsinnaanerinut sikunillu ingerlaartunik aqqusaarneqarsinnaanerinut navianartoqartillugu kabelit aqqutissaat sillimmartaarluni aqunneqarfiusinnaasunut inissinnissaat toqqarneqarsinnaapput. Kabelit aqqutissaat naleqqussarneqassapput pitsaanerpaaffissaannut inissinnissaat angutserlugu navialerataartoqarsinnaanera taamaattullu kingunerannik aningaasartuutit minnerutikkumallugit.