 |
|
|
|
|
|
Maj 2007-imi Namminersornerullutik Oqartussat - maanna Namminersorlutik Oqartussat - Naalakkersuisui aluminiuliorfimmik ukiumut 340.000 tonsinik naammassisaqarsinnaasumik pilersitsinerup naammassineqarsinnaaneranik misissuisoqarnissaa pillugu Alcoamut Paaseqatigiinnermik Ilisimatitsissummik (MOU) isumaqatigiissuteqarput.
Isumaqatigiissummut ilaapput erngup nukinganik innaallagissiorfiit aammalu attaveqarnikkut pitsanngoriaatit allat suliamut attuumassuteqartut, soorlu umiarsualivik. Suliniutip tamarmiusup qanoq annertutiginissaa qanorlu aningaasartuutaatiginissaa pilersaarusiorlugu naammassineqariarpat aalajangerneqassapput. Suliap naammassineqarsinnaanera uppernarsineqarpat aatsitsiviup pilersinnissaa inaarutaasumik aalajangiiffigineqarneraniit ukiut 5 qaangiunnerini aatsitsivik ingerlalersinnaassaaq.
Naalakkersuisut kiisalu Alcoap sumiiffissanik aalajangiiniarnerit, avatangiisinik misissuinerit, ingeniøritut naliliinerit, aammalu suliniummut tunngasut allat 2007-imi suliaralugit aallartippaat. Aatsitsiviliorfissatut piukkunnarnerpaat Alcoap Naalakkersuisullu suleqatigiillutik aalajangerpaat. Kommunit pingasut aatsitsiviliorfiusinnaasutut toqqarneqartut- tassalu Nuuk, Sisimiut aammalu Maniitsoq - suliniummut tapersersuipput suliamullu suli peqataalluarlutik.
Majimi 2008-mi Maniitsumi aatsitsiviliortoqarnissaanik Naalakkersuisut inassuteqaataat Inatsisartunit tapersersorluarneqaqaaq ataatsimoorlunilu misissuinissanut aningaasarpassuarnik immikkoortitsisoqarluni. Misissuinerit tamakku, annikitsukkuutaaralutik, sanaartugassatut siunnersuutigineqartut aningaasaqarnermut, inooqatigiinnermut avatangiisinullu sunniutigisinnaasaannik sukumiisumik misissuiffiussapput.
Inernerit siulliit takutippaat suliniutip siunnersuutigineqartup immikkoortuisa ilai nukissiornerup pissarsiarinissaanut, sanaartornermut attaveqaatinullu tunngasut suli misissoqqittariaqartut. Tamanna maanna piareersarneqarpoq Namminersorlutik Oqartussat Naalakkersuisui Alcoalu suleqatigiillutik periarfissaasinnasut tamaasa nalilersornerisigut. Periarfissaasinnaasut ilaat isumaliutigineqartut tassaapput suliniutip sivitsorneqarsinnaaneranik periarfissiisut allalli iluaqutaasinnaasunik periarfissiillutik sivitsuutaasinnaasumik annikillisaataasinnaasut.
Inatsisartut 2012-imi katersuuteqqinnissaat naatsorsuutigineqarpoq suliamut tassunga Kalaallit Nunaata piginneqataanera isumaliutigissallugu.
Suliaq naammassineqaruni Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani aningaasaliiffigineqarsimasut annersaannut ilaalissaaq, aningaasarsiornikkut tunisassiornikkullu assigiinngiiaassusermik ineriartortitsilissalluni, suliffissanik toqqaanartunik aalaakkaasunik 600 missaannik pilersitsissalluni aammalu Kalaallit Nunaata ataatsimut isigalugu tunisassiorneranut aningaasatigullu imminut napatinniarneranut iluaqutaassalluni. Suliniummi siunnersuutigineqartumi nunaqavissut sulisorineqarluarnissaat nunaqavissullu niuernermi peqataatinneqarluarnissaat Alcoap pingaarteqaa aammalu tamanna anguniarlugu ilinniarfiit, pikkorissartarfiit aammalu niuernikkut suleqatigiffiit tamaaniittut ingerlasseqatiginiarlugit nukinnik aningaasanillu ikigisassaanngitsunik aningaasaliiniarluni.
Sulisut nunaqqatigiillu peqqissusiat illersorumallugu aatsitsivimmi aatsitseriaatsit suleriaatsillu silarsuarmi pitsaanerpaat atorneqassapput. Aammattaaq Alcoap paasisimalluarpaa aalisarneq piniarnerlu nunap inuinut qanoq pingaaruteqarluinnartigisut aammalu aasitsivissatut siunnersuutigineqartup pilersaarusiornerani, ilusilersornerani, ineriartortinneqarnerani ingerlanneqarneranilu avatangiisit tamakkununnga toqqammaviusut illersorneqarnissaat tunniusimalluinnarfigissallugu.
Suliniut pillugu paasissutissat allat immikkoortumi Apeqqutigineqakkajuttut takuneqarsinnaapput.
|
|
|
|
|
|
