February 23, 2011

Alcoap Aluminiu Moderniusoq ukiut 125-nngortorsiutigigai

Savimineq Tupinnartuliaq eqqaamaneqaatini piujuartitsisoq alliartortittuarsinnaarpaa

NEW YORK--(TELEGRAMMI)-- Qaammat manna Amerikap oqaluttuarisaanerani pisoqarfiuvoq pingaartoq ikittunik ilisimaneqartoq kisianni kikkunnit tamanit iluaqutigineqartoq. Ukiut 125 matuma siorna aluminiumik aatsitseriaaseq moderniusoq Charles Martin Hallimit nassaarineqarnera iluaqutigalugu nioqqutissiat tuusintilikkaat isumannaannerusumik, oqinnerusumik, orsussamik atuilluarnerusumik aamma atoqqinneqarsinnaanerullutik sananeqarsinnaalerput.

Hall taamani 22-innarnik ukioqarpoq Ohiomilu Oberlin Collegemi ilinniartuulluni aluminiup elektrolysernikkut saffiugassiassamit bauxitemit immikkoortinneragut aluminiup pilersinnissaa nassaarigamiuk. Ammaloqisaat aluminiut nassaamik tassannga pilersinneqartut taaneqartarput “Alcoap erlinnartuutai” pissutigalugu Hall nassaamik kisermaassisussaatitaanermik tunineqarami ulloq 9. juli 1886, kingornalu Alcoa pilersinneqarluni.

Hallip nassaava arajutsisassaanngitsoq nalliuttorsiutigalugu Alcoap, suliffissuaq Hallip aningaasaleeqataasut kajumilluartut peqatigalugit aallarnersimasaa, pisussat tulleriiaat aallartitinniarpai Hallip angusaa aamma savimerngup tupinnartuliap sunniutaa nersorniarlugit. Taakkununnga ilaavoq aningaasanik 10.000 dollarsinik ilisimatusarfiup Green EDGE Fundianut tunissuteqarneq, ilisimatusarfiup Oberlinip nunataani inoqarfimmilu eqqaaniittumi avatangiisit pillugit suliniutinut aningaasaliisartoq.

Alcoap vicepresidentiata aamma Piujuartitsinissamut Atorfilittanut Ittuutigisup Kevin Antonip nersuiniarneq ullumi Oberlin Collegemi ammaanersiorluni oqalugiarnermigut aallartissavaa, tassani eqqaaniaaneq immikkut ittunik aaqqissugaqarnikkut nalliuttorsiutigineqassalluni aamma.

“Soorunami Hallip suleriaasia tassaavoq suliffissuaatitta qiteralialusooq, kisianni ‘kodip paasinera’ taanna kisimiittoq oqaluttuap Amerikamiut iluatsitsinerannik pinngortiinnarneranit anginerujussuarmik pilersitsivoq,” Anton oqarpoq. “Ukiut 125 nassaarneraniilli aluminiup inerisagaanera ilumut tunngaviliilluni tunngaviliivissorsimavoq – niuffaffiit nutaat industriillu nutaat ammartiterlugit, iganermi atortuniit innaallagissamik aqqusiisartunut, biilit sinaakkutaannut, avataarsualiartaatinut iPodinullu.”

Antonip oqarnera naapertorlugu nutaaliorneq 23. februar 1886-imi pisoq, Hallip ‘qisunnut sannaviani’ laboratoriatut atugaani ullutsinnut allaat suli Alcoap DNA-avata qiterpiaaniippoq.

“Alumiiniu saviminermik tupinnartuliamik taasarparput ataasiinnarmik peqquteqarata – amerlasuunilli,” oqarpoq. “Allatut oqaatigineqarsinnaanngilaq, pissusai tupinnarput: oqitsoq biilillu motooriini orsussamik atuilluarnissamut piukkunnarluartoq; immami itisuumi qillerinissamut avataarsualiarnissamullu akiuunnissamut naammattumik nakuussusilik; manngertornertanngitsoq, illut silataasigut qallernissaannut tulluarluinnarluni; soorunalumi aamma naassaanngitsumik atoqqinneqaqattaarsinnaalluni. Atortussat/sanaassat allat taama pissuseqartiginngillat.”

Hallip nassaarnera sioqqullugu aluminiulioriaatsit suulluanngillat akisullutillu. Taamani saviminiuvoq qaqutigut atortagaasoq aatsaallu akissaqarluartunit. Tassa taamaammat 1800-kkut naalerneranni annikitsuinnarmik aamma kusassaatitut atorneqartarpoq, soorlu 1884-imi Washington Monumentip qaavagut atorneratut.

Hallip suleriaasiata kisermaassisussaatitaanngornerata kingorna aluminiup pissarsiarinissaa ajornannginnerulerpoq pissusiilu qujagineqarlutik piumaneqarlutillu – 1903-mi qatanngutigiit Wrightikkut Alcoap aluminiuliaata oqitsumik pissuseqarnera timmisartuliaminnut siullermut pissusissamisut iinnartutut qujagivaat. Ukiuni tulliuttuni, nioqqutissiornikkut allanngortitserujussuarnermiit nalerput tikilugu, aluminiu immikkut ittunut aamma ulluinnarpaluttunut tunngaviusimavoq.

Savimineq alla aluminiup piujuaannartitsisinnaanerata iluaqutaanik peqanngilaq. Aluminiu piffissakkut sukkulluunniit nioqqutissiarineqarsimasup 75 %-ingajaa ulloq manna tikillugu suli atorneqarpoq. Qillertuusaq aluminiu aatsillugu atoqqinneqaraangat ullut 60 qaangiunneranni tunisaaqqinnissaminut naammassereersimasarpoq. Alcoap saviminermit nutaamit qillertuusaliornissamut nukissap 95 %-ia aatsitsilluni atoqqiinikkut sipaartarpaa, taamaalilluni qillertuusap aluminiup nioqqutissiarineqarnerani CO2-mik aniatitap angissusia annikillisingaatsiarlugu.

Savimerngup tupinnartuliap tunisassiortuni assigiinngitsuni, assartornermi/angallassinermi aamma atuisartunut elektronikkiliani, poortuutissiortuni sanaartornermilu, piumaneqarnera aatsaat taama qaamatigaaq. Soorlu Anton oqartoq, “Inuiaqatigiit siuariartornerinut aluminiup ilapittuutiginera killeqanngilaq. Isumassarseriataartarnerlu ineriikkamillusooq eqqarsartariaaseqarneq misileraanerlu Charles Martin Hallip ilisarnaatigisai nalitsinni Alcoami angusaqarusussutsitsinnik eqinnaattuarsinnarpaatigut.”

Aluminiup oqaluttuassartaa pingaartoq pillugu paasissutissat amerlanerusut uani takuneqarsinnaapput: www.alcoa.com.

Alcoa pillugu

Alcoa (NYSE: AA) tassaavoq aluminiuliaqqaamik aamma aluminiumit nioqqutissiarineqartunik nioqqutissiortoq nunarsuarmi anginerpaaq, soorluttaaq aamma nunarsuarmi bauxitemik piaasut aluminamillu akuiaasut anginersarigaat. Aluminiumik nioqqutissiornerup moderniusup nassaarinerata saniatigut Alcoap nutaaliortarnera pisunut pingaarnernut tunngaviusarsimavoq, soorlu avataarsualiartaasiornermi, namminneq ingerlatilinni (motorilinni), poortuutissiornermi, sanaartornermi, iluanaarniutigalugu assartornermi/angallassinermi, atuisartunut elektronikkiliani aamma tunisassianik niuffaffinni ukiuni kingullerni 120-ni. Alcoap tuniniagaasa iluarsiissuutaasut akornanniipput nioqqutit pukkitsunik ulamertunik kaavittullit, saffiugassanit akuukkanik manngertunik naqitat, saffiukkallu, soorlu aamma Alcoa® assakaasut, aalajangiutit ataatsimut aaqqissuussat, kuitsiviit eqqorluartumik sanaat aamma inissiinermut kuitsiviit, saviminernik oqitsunik allanik, soorlu titaniumimik aamma saffiugassanit akuukkanik nakuarsuarnik nickelimik aallaavilinnik, immikkut paasisimasaqarnitta saniatigut sanaartueriaatsit. Piujuaannartitsineq Alcoap suleriaasiinut pissusissamisut inissisimavoq taannalu aqqutigalugu pisisartunut atugassinneqartut nioqqutit ilusilersugaaneri teknikkilu. Alcoa ukiuni qulingiluani atasuinnarni Dow Jones Sustainability Indeximi ilaasortaasimavoq, 1888-imili aluminiup nioqqutissiarineqarsimasup 75 %-iata missaa nalitsinni suli atorneqarpoq. Alcoap nunani 31-ni inuit 59.000 missaanniittut sulisorai. Paasissutissat amerlanerusut www.alcoa.com –imi takuneqarsinnaapput.