1880-ikkut qiteqqunneranni aluminiu siilvimiit qaqutigoornerulluni erlinnartupajaajugaluarpoq. 1884-imi USA-mi sananeqartoq tamakkerluni 125 pundiuvoq (50 kiilut missaat).

Ohiomi ilinniarnertuut ilinniarfianni Oberlin Collegemi professoriusoq Frank Jewettip ilinniartuni aluminiuminermik takutiitigalugit oqaluttuuppai kinaluunniit saffiugassamik taassuminnga akilersinnaasumik sanaartorsinnaasunngortoq pisuunngorumaartoq.
Ilinniartut taakku ilaat Charles Martin Hall 12-inik ukioqarnerminiilli angerlarsimaffimmik tunuanni illuarannguaq laboratoriapalaanngualiullugu saffiugassamik taassuminnga misileraalersimavoq.

Soraarummeereerami illuaqqami misileraanini nangippai. Aluminiussamik sananeq ilikkarpaa - imerlu orsugialik atorlugu aluminiussamik immikkoortiterummik sarfalertakkamik sanalluni.

Oqaluttuarisaanera siulliutilaarlugu
Inernera tassaavoq issorsimasoq, nillarsereeramiullu kaattamik sequmippaa. Tamassalu aluminiumininnguit akuitsut qassiit.

Paasisaq tupinnartoq. Ingerlateqqinniaruniulli Hall aningaasanik pisariaqartitsissaaq. Aningaasaliisussani qanittorisaminni Pittsburghimi nassaarai - tassa suliffissuaatillit arfinillit Alfred E. Huntimik siuttullit.

Suleqatigiilersut taakku pilersippaat suliffeqarfik Pittsburgh Reduction Company, massakkullu Pittsburgh Strip Districtiusumi akuiaavinngualiorput. Amerikamiut qujaniarlutik nalliuttuanni Thanksgiving Dayimi 1888 Hall sulisualu siulleq Arthur Vining Davis Hallip periaasia atorlugu aluminiu niuerniutissaq siulleq sanavaat.

Saffiugassaq tunitsivissaqanngitsoq
Kuisat amerliartorput, naalli pisisussat? Tunisassiortut saffiugassaq nalusartik atorumanngilaat. Takutikkumallugit Davis assigiinngitsunik sanaartorpoq, tiiliorfik aluminiu aallarniutigalugu.

Taamaalinerata nalaani Hallip akuiariaatsini pitsanngortikkiartorpaa akusanillu sanaartulerluni. Aluminiup kuisap 1888-imi pundimut $4,86-iniit 1893-imi 78 centinut akikillisinnera iluatsippaa.

Niuerneq alliartorpoq, erniinnarlu aluminiumik sananeqaatillit amerliartorput, iganermut atortut, poortuut qillertoq, innaallagissap aqqutai, biilit timitaat aammalu timmisartup qatanngutigiit Wrightikkut Kitty Hawkimi atugaata motoriata atortuisa ilaat.

Nutaamik atertaarfissanngorpoq
1907 nallermagu suliffeqarfik Arkansasimi bauxitisiorfeqalersimavoq, Illinoisimi akuiaaveqarluni, aammalu New Yorkimi Canadamilu pingasunik aluminiumik aatsitsiveqalersimalluni. Piginnittut suliffeqarfik naleqqunnerusumik atserpaat - Aluminum Company of America (Amerikami aluminiuliorfik). Kingorna suliffeqarfik nunarsuarmi siammaraluttuinnarmat aqqa Alcoa Inc.-inngorpoq.

1930-ikkut naalerneranni aluminiu pundimut 20 centinik akeqarpoq, suliffeqarfiullu tunisassiai nioqqutissianut assigiinngitsunut 2000-init amerlanerusunut atorneqartarput.

Sorsuunnersuillu Aappaat aallartippoq. Aluminiu marloriaammik piumaneqalerpoq, Alcoallumi aamma tunisassiornera. Sanaartorsinnaassutsilli nutaap ilarujussua naalagaaffimmit aningaasalersugaavoq, sorsuunnersuullu kingorna aluminiuliorfiit tamakku suliffeqarfinnut unammillertaasunut tunineqarput.

Allanngortitsiniarluni periaatsit
Ukiut qulikkaat kingulliit ingerlaneranni tunisassiorneq annertusisimaqaaq. Qaangerniunneq annerujartortillugu Alcoap teknikkikkut pisinnaasani siammariartortillugit ilaatigut akuiaaneq pitsanngorsarpaa, aningaasartuutit ikilisarlugit, tunisassiarineqartut assigiinngitsut aammalu niuerfiit nunarsuarmilu ingerlatat amerlillugit, kiisalu aluminiussamik nunarsuarmi tamaginnit piiaaneq aatsaat taama annertutigilersillugu.

2000-ikkut qanilliartortillugit Alcoap nammineq alliartornini aqqutigalugu, nunarsuarmi suleqateqalersarnermigut aammalu Europami USA-milu ingerlatanik annertuunik pisisarnermigut nunarsuarmi akuunini assorsuaq annertusivaa.

Aluminiu timmisartut biilillu nutaat timitaannut atortoriumaneqarnerujartorpoq, aammalu nioqqutissiat tusindtilikkaat maanna ninngunerulersinneqarsinnaalerput, isumannaannerulerlutik, oqinnerulertik, nukimmik minnerusumik pisariaqartitsiviulerlutik atoqqinneqarsinnaanerulerlutillu.

Suut tamarmik allanngorsimagaluartut ataaseq allanngorsimanngilaq: Ullormit siullermiit ullumimut Alcoa aluminiumik tunisassiornermi nunarsuarmi siuttuujuarsinnarpoq.


Alcoa's history (timeline)
Click below for a brief, interactive overview of Alcoa's first 125 years. (Tuluttut)

orniguk